Arjen klassikot: pasta bolognese

Tähän lihattomaan klassikkoon löydät ainekset jokaisesta lähikaupasta, ainakin Helsingistä. Nopea, helppo jokaisen lapsiperheen tavallinen arkiruoka, eli pasta bolognese, vääntyy monenlaisista komboista herkulliseksi ja terveelliseksi pöperöksi, joka maistuu hieman nirsommallekin mukulalle. Pasta bolognese on erittäin kätevä tehdä myös lihattomana, joten ennakkoluulot jorpakkoon ja testaamaan sen ainaisen jauhelihan sijalla proteiininlähteenä Quornia. 

Quorn on mainio ja etenkin helppo vaihtoehto lihan tilalle, sillä se on miedon makuinen ja muistuttaa rakenteeltaan erehdyttävästi lihaa. Voin vannoa, ettei ruokailijat osaisi arvata syövänsä kasvista, ellei sitä heille kerrottaisi. Tämän on useampi lihansyöjä vahvistanut minulle, kun olen tuotetta tarjonnut heille milloin minkäkin ruokalajin mukana. (Jonkun kasvissyöjän mielestä tämä imitointi on "true"kasvissyöntiä vastaan, mutta paljooks nappaa. Jos menee alas edes aterian verran vähemmän lihaa sen vuoksi, että on riittävän aito lihankorvaaja, se on ainoastaan hyvä asia.) Lisäksi Quorn on ympäristöystävällinen ja terveellinen proteiinivalmiste, jossa ei ole juuri lainkaan rasvaa, mutta sen sijaan runsaasti kuitua ja nimensä mukaisesti hyvälaatuista sekä monipuolista proteiinia. Linkin takaa löydät lisää ravintoainetietoa Quornista. Quorn-rouhepussi, joka siis korvaa ruoanlaitossa jauhelihan, maksaa Suomessa n. 4e, eli naudanjauhelihan kanssa suurin piirtein samoissa hinnoissa. Plussana tietysti ympäristövaikutukset ja selkeä terveellisyysetu naudanlihaan verrattuna.

MITÄ TARVITSET:

1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 pss Quorn-rouhetta
hyvää öljyä
1 tlk yrttitomaattimurskaa tai valmis pastakastike makusi mukaan
2 rkl tomaattipyrettä
(ketsuppia)
vettä
suolaa
mustapippuria
yrttimaustetta
spaghettia / pastaa

TEE NÄIN:

1) Laita pastavesi kiehumaan. Suolaa reilusti ja lisää pastat joukkoon kypsymään.

2) Silppua sipulit ja laita pannulle öljyyn kuullottumaan. Lisää sitten joukkoon jäinen Quorn-rouhe ja anna sen ruskistua pikku hiljaa. Kannattaa lisätä joukkoon hieman öljyä tässä vaiheessa, sillä Quorn on luonnostaan hyvin vähärasvainen.

3) Lorauta mukaan tomaattimurska/-kastike, tomaattipyre, ketsuppi ja mausteet. Anna kiehua hiljalleen n. 15 min (tämä tärkeää, sillä Quorn kypsyy keitettäessä). Lisää tarvittaessa hieman vettä notkistamaan kastiketta. Lisäile mausteita, jos tarvis.

4) Valuta pastat. Voit sekoittaa kastikkeen pastan joukkoon isossa kulhossa perinteiseen italialaiseen tapaan tai tarjoilla erikseen.

5) Ripottele valmiin annoksen päälle (vege)juustoa.

Pastaahan tuossa on, vaikka väittää muuta.
Päällä Pizzaschmelziä.

Vegejuustot esittelyssä

Kun viime keväänä siirryimme kasvissyöjiksi, ajattelin sen olevan viimeinen mahdollisuus tiputtaa kolesteroliarvoani ruokavalion avulla. Kolesteroliasia tosin oli eettisten ja ekologisten syiden alle jäävä pikkuseikka, ikään kuin ylimääräinen plussa muuten suuressa henkilökohtaisesti merkittävässä muutoksessa, jos ruokavalio arvooni nyt edes purisi. Arvoni oli korkea, jopa melkein seitsemän pahimmillaan, eikä siihen tuntunut vaikuttavan paino, liikuntatottumukset eikä sen puoleen juuri ruokavaliokaan. Korkean kolesteroliarvon takana on eittämättä geneettinen painolasti, mutta muitakin syitä on ollut. Sittemmin olen nimittäin saanut huomata, että kokemani voimattomuus ruokavalion vaikutuksesta kolesteroliarvoon johtui siitä, etten tajunnut miten paljon kovia rasvoja ruokavaliossani sekasyöjäaikoina todellisuudessa oli, vaikka en koskaan mikään suuren luokan karnivori ollutkaan. Juustot, jogurtit ja ruokakermat lehmänmaitopuolelta nostivat yksinään  kokonaispottia reilusti. Puhumattakaan, että olin alkanut käyttää myös voita leivonnassa ja joskus ruoanlaitossakin karppausbuumin myötä. Ruokavalion kannalta kiinnosti rasva-asioita enemmän luonnonmukaisuus, koska kasvirasvatuotteissa tuntui olevan hurja määrä E-koodirimpsuja rypsiöljyn lisäksi. Siksipä kananmunien ja voin välttely tuntui yksinkertaisesti turhalta, etenkin kun kuvittelin hassusti, etten saa kokonaisuudessa ruokavaliosta liikaa kovia rasvoja.

Kun siirryimme kasvisruokavalioon, pikku hiljaa karsimme ruokavaliostamme pois hämmentävän ison määrän eläinkunnan tuotteita. Eläinrasvoja sisällään pitävät raaka-aineet jäivät harvoin käytetyiksi jopa leivänpäällisjuustoja myöten. Juusto on kuitenkin suurta herkkuani, joten juustosta luopuminen tuntui aluksi hankalalta, vaikkakin erityisesti ekologisessa mielessä niin tärkeältä, että aloin tutustua vegejuustotarjontaan. Onhan juuston hiilijalanjälki hyvin lähellä naudanlihan hiilijalanjälkeä, joten jos kasvissyö ekologisten syiden vuoksi, on enemmän kuin perusteltua ainakin reippaasti vähentää juuston arkipäiväistä käyttämistä, ellei halua kokonaan tuotteesta luopua. Olen matkan varrella testannut useampia eri vegejuustomerkkejä, joista suurin osa on ollut soijapohjaisia, mutta löytyypä joukosta yksi täysin soijatonkin vaihtoehto! 

Löytyy perusmarketista!

Ihan perusruokakaupasta, ainakin isommista, löytyy Cheezlyn soijajuustotuotteita, jotka toimivat ihan siedettävästi leivän päällä ja ruoanlaitossakin. Juusto on aavistuksen pehmeää ja kosteaa paketista otettaessa, mutta sitä pystyy höyläämäänkin leivän päälle tai raastamaan raastimella kuorrutuksia varten - vaikkakin normijuustoa helpommin tuote kyllä murenee. Maku Cheezlyn juustoissa on suolaisen hapan, eikä se äkkikokeilulla juuri muistuta perinteistä juustoa. Ennemmin on kyseessä miellyttävän hapan ja rasvainen valmiste, joka myös kuumentaessa sulaa mukavasti. Suosikkini tämän merkin valikoimasta on cheddarin makuinen "juusto", sillä siinä on makunsa puolesta riittävästi luonnetta. Hintahaitari pyörii n. 4 eurossa tälle pikkumötikälle, eli tavallista juustoa tyyriimpäähän tämä on. Rasva-arvoiltaanhan tässäkin on suhteellisesti iso määrä kovaa rasvaa, vaikkakaan tuote ei sisällä kolesterolia. Tuote on vegaaninen.

Tofuttilta löytyy Suomesta ainakin tuorejuuston tyyppistä valmistetta ja "mozzarella style" -yksittäispakattuja juustoviipaleita. Näitä myydään myös isommissa ruokamarketeissa ja hinta lienee kilomääräisesti ainakin Cheezlyä pikkuisen kalliimpi. Olen kokeillut sekä tuorejuustoa että yksittäispakattuja tuotteita. Kumpikin toimii sinällään ihan mukavasti. Soijamainen, tyypillinen vegejuustomaku näissä on, miedohko ja sinällään arkikäytössä toimiva tuote kyllä. Yksittäispakatut viipaleet pysyvät mukavasti koossa esim. sämpylän välissä. Hinta viipaleille n. 3,5e. Tuorejuuston hintaa en muista, koska olen käyttänyt sitä niin harvoin.

Ekokaupoista löytyy yleensä laajempi vegejuustovalikoima kuin ruokamarketeista. Soijajuustotuotteista pisimmän korren on tähän mennessä vetänyt Sheese-merkin juustot, joita löytyy ainakin Helsingistä niin Ekolosta kuin Ruohonjuurestakin. Suosikkini on ehdottomasti Red Cheddar Style -juustonkaltainen valmiste. Sheese-juustossa on soijan lisäksi kookosöljyä ja makua juustoon tulee myös hiivahiutaleista, kuten myös Cheezlyn tuotteeseen. Sheese-merkin juusto on selvästi kovempi rakenteeltaan ja enemmän juustomainen myös maultaan. Sheese myös sulaa oivallisesti kuumennettaessa ja mainoksen mukaan maistuu jopa paremmalta näin. Itse en menisi tätä väittämään, mutta joka tapauksessa Sheese on selvästi Cheezlyä juustoisempi ja herkullisempi tuote minun mielestäni. Toimii myös raastettuna ja höylällä leikattuna, ei murene niin helposti kuin Cheezly, mutta silti tuotteen kanssa saa olla varovainen, kun sitä leikkelee/raastaa. Hinta on n. 5,50-6,50e hujakoilla. Tuote on vegaaninen.

Paras vegejuusto löytyy mielestäni kuitenkin aivan kirkkaasti Wilmersburgerilta. Tuote löytyi nyt syksyllä Ekolosta niin viipaleina kuin raasteenakin. Nappasin kokeiluun heti molemmat, mutta toistaiseksi olen ehtinyt vasta maistella leivänpäällisversiota, eli Scheibenin Classicia. Juusto on soijaton ja valmistettu suurelta osin kasviöljystä. Maku on mieto, ehkä edamtyyppinen, mutta silti riittävän täyteläinen ja muistuttaa hämmentävän erehdyttävästi tavallista juustoa! Tuotetta saa ainoastaan valmiiksi viipaloituna tai valmiina raasteena, josta ehkä hieman miinusta. Valmisviipaleet ovat minun makuuni melkeinpä poikkeuksetta joko liian paksuja ja/tai isoja, joten joudun aina leikkelemään niitä sopivammiksi. Juusto myös kuluu melko nopeasti, kun viipaleet ovat ennaltamääritetyn paksuisia mötköjä. Tuotesivuja lueskellessa saa tietää, että juusto sopii myös erinomaisesti gratinointiin, joten odotukset raasteen suhteen ovat korkealla.  Pizzaschmelz näyttää ja tuntuu aivan tavalliselta juustoraasteelta, joten hauska kokeilla miltä tuo ihanuus maistuu esim. nimensä mukaisesti pizzan päällä! Tuotekuvat ainakin lupaavat hyvää. Wilmersburginkin juustotuotteet ovat vegaanisia. Hinta viipaleille oli Ekolossa 3,90e ja 250g raastepussi kustansi n. 5e.

Pizzaschmelz-päällysteinen lasagne.

Vaihtoehtoja perinteiselle kermajuustolle siis löytyy aika mittavasti ainakin näin Helsingistä. Ilahduttavaa on, että tuotteita tehdään moniin eri tarkoituksiin ja makuun todella panostetaan. Nykypäivän maailmassa eläinkunnan tuotteiden välttäminen on tehty kuluttajalle melko helpoksi ja myös aidon juuston makua kaipaavalle maistuvaksi, kuten tuo Wilmersburgerin juusto sen osoittaa. Ulkomailta vegejuustoja löytyy todella paljon laajemmalla skaalalla ja helpommin saatavana kuin Suomesta, mutta uskon kyllä, että tänne Pohjolaankin muutos valuu, kunhan kuluttajat tekevät valintoja kaupan hyllyillä. 

Kuten aiemminkin olen tuonut esille, emme ole vegaaneja, vaikka mieluummin kasvikunnan tuotteita käytämmekin. Silloin tällöin ostan tavallista juustoa esim. italialaistyyppiseen ruokaan ja nautin täysin siemauksin herkullisista parmesaanin, mozzarellan, gorgonzolan ja muiden herkkujuustojen mauista. Myös lapsi ja mies kuluttavat leivän päällä jonkin verran tavallistakin juustoa, vaikkakin selvästi aiempaa vähemmän. Kohtuus kaikessa, sanotaan, joten tämä arkivähentäminen on toiminut meidän perheessämme oikein hyvin. Hienointa on ollut löytää ekologinen ja samalla maistuva vaihtoehto tavallisen juuston tilalle.

Ja mitä tulee siihen kolesteroliarvoon, se on tipahtanut 0,7 mittayksiköllä alaspäin kasvissyönnin aloitettuani. Triglyseridiarvot ovat asettuneet normaalialueelle ja HDL-arvokin on nyt melkein suosituksessa. Tämä muutos tapahtui vain muutamassa kuukaudessa, joten usko kasvisruokavalion suhteen on tämänkin vuoksi kyllä lujittunut. Ensi keväänä on seuraava tarkistusmittaus, jolloin saadaan tulosta vuositasolla. Mielenkiinnolla odottelen mittausta ja toki jaan arvon tällä blogissakin teille sitten.

Jos kolesteroliasiat kiinnostavat sinua enemmän, suosittelen tutustumaan esimerkiksi Sydänliiton Kolesterolitietopakettiin.

Kaikki tuotekuvat kyseisten tuotemerkkien nettisivuilta otettu.

Arjen klassikot: nakkikeitto

Aloitan arjen klassikot -sarjan blogissa. Sain inspiraation tähän Docventuresin Lihattomasta lokakuusta. Riku Rantala kirjoitti ajatuksistaan osuvasti Helsingin Sanomissa 5.10.2013. Samaa olen miettinyt itsekin. En oleta kaikkien kääntyvän kasvissyöjiksi, kuten itse teimme, mutta ihmettelen todella, miten lihavoittoinen suomalainen ruokakulttuuri nykypäivänä on. Tyypillisesti ihmiset syövät jotakin lihaa joka päivä jollakin lämpimällä aterialla. Joka päivä. Se on järjetön määrä se. On kestämätöntä niin ekosysteemille kuin tuotantoeläimillekin jatkaa ruokakulttuuria näin lihavoittoisena. Siksipä kannan korteni kekoon ja perustan kasvisarkiruokasarjan blogiini. 

Nimensä mukaisesti jaan tässä sarjassa aina jonkun perinteikkään yleensä lihaversiona tunnetumman arkiruokaohjeen kuvien kera kasvis- ja/tai vegaaniversioksi muutettuna. Koska olemme ennen itsekin olleet sekasyöjiä, on kasvisruokavalioon siirryttyämmekin jäänyt ruokalistalle monia perinteisiä suomalaisia liharuokia, jotka olen kasviskääntänyt mielestäni voitokkaasti. Näitä toki on nettimaailma pullollaan, mutta ei vielä minun versioitani! Uskon vakaasti, että kannattaa aina kertoa se oma näkemys myös klasareista, sillä aina saattaa löytyä takataskusta joku erityinen kikkakolmonen, jonka vuoksi tavallisestakin ruoasta saa monin verroin parempaa! Onhan myös selvää, että lapsiperheessä nämä arjen helpot ja nopeat mutta samalla kaikille maistuvat reseptit ovat aktiivikäytössä, joten niitä voi hyvin suositella myös sellaiseen perheeseen, jossa syödään sekaruokaa. Yhdenkin tavallisen liharuoan muuttaminen kasvisversioksi viikossa olisi jo iso edistysaskel niin ekologisessa kuin eettisessäkin mielessä. Ja voin taata, ettei maussa häviä piiruakaan! Haastan etenkin kaikki sekasyöjäperheet kokeilemaan kasvisvaihtoehtoa perinteisistä ruokalajeista!

Sarjan saa luvan aloittaa monen lapsiperheen suosikki eli nakkikeitto.

MITÄ TARVITSET:

1l vettä

1 pkt kasvisnakkeja (tällä kertaa perinteisiä Hälsan's Kökin soijanakkeja, koska niitä saa lähi-Alepasta)

6-7 keskikokoista (luomu)perunaa (käytin puikulaa)

2 (luomu)porkkanaa

hyvää paistonkestävää öljyä (käytin avokadoöljyä)

1 (luomu)sipuli

1,5 (luomu)kasvisliemikuutiota (suosittelen Reformin luomukasvisliemivalmisteita)

7-10 maustepippuria

tuoretta persiljaa

(suolaa)

TEE NÄIN:

1) Laita vesi kiehumaan. Kuori ja pilko perunat ja porkkanat suupaloiksi. Laita veteen porisemaan.

2) Silppua sipuli. Käytä soijanakit mikrossa pari minuuttia. Nopean mikrotuksen jälkeen pakkasnakit on  merkittävästi helpompia pilkkoa siivuiksi.

3) Kuullota sipulisilppu öljyssä pannulla. Lisää sitten myös nakkiviipaleet pannulle saamaan väriä. Samalla nakkaa keittoon kasvisliemikuutiot.

4) Kun perunat ja porkkanat ovat kypsiä ja kasvisliemikuutiot liuenneet, lisää sipulinakkisekoitus keittoon. Anna kiehahtaa, mutta älä enää keitä. Soijanakit hajoavat keitettäessä helposti.

5) Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Silppua reilusti persiljaa keiton päälle.

6) Nauti (kasvis)maidon ja ruisleivän kanssa.

Vegemunakkaasta on moneksi

En koskaan ole ollut perinteisen kananmunakkaan ystävä, sillä aika usein kananmunan maku työntyy koko hässäkästä läpi liiallisen voimakkaana pilaten koko ruokalajin. Ehheh, munakkaan tietysti on ehkä tarkoitus maistua kananmunalta, mutta kun meikäläinen ei siitä paistetun munan mausta oikein pidä, ei munakkaita ole liiemmin meillä paisteltu. Onneksi vegemunakas pelasti ja palautti perheemme ruokavalioon tämän pikaruokien ykkösen!

Kananmunat kiistatta ovat kyllä etenkin joidenkin leivonnaisten kohdalla hankalasti korvattavia, enkä muutenkaan ole lähdössä niiden käytön suhteen nollalinjalle. Silti huomaan mieluusti tekeväni nykyisin niin leivonnaiset kuin ruoatkin ilman kananmunia korvaten ne jollakin kasviperäisellä tuotteella, kuten soijamaidolla, soijajauhoilla tai muulla vastaavalla. Ehkä koko ruokafilosofiaamme parhaiten kuvastaakin sellainen fraasi kuin "Mitä vähemmän eläinperäistä, sen parempi!". Silti kaiken kuorruttaa tietynlainen rentous, joka tarkoittaa sitä, ettei tässä hautajaistunnelmaa aleta viritellä, vaikka joskus tehtäisiin vaikka marenkia. Sama pätee kalansyömiseen. Periaatelinjaus on se, ettei kalaruokia juuri kotona valmisteta, mutta kalaa voidaan syödä kylässä tai vaikka ravintolassa. Lapsihan syö päiväkodissa kala-kasvislinjauksen mukaisesti. 3-vuotiaan (kala)kasvisruokavaliosta pitäisikin kirjoittaa ihan oma postauksensa. Siirtymävaiheeseen kun on kuulunut monenmoista pohdintaa, jonka jakaminen julkisesti voisi hyvinkin auttaa jotakuta samassa tilanteessa olevaa tai sellaista, joka harkitsee perheensä ruokavalion muuttamista liharuokailuista vegeilyyn. Hups, ehdin intoutua hieman sivuraiteille, joten asiaan.

Kesäkurpitsa-kurpitsansiemen-vegemunakas

Uuden ruokavalion myötä suuri lempi onkin syttynyt vegemunakkaaseen, jonka pääraaka-aineena käytetään moneen taipuvaa, ravintopitoisuudeltaan mahtavaa ja erinomaisen makuista kikhernejauhoa. Kikherneet sisältävät runsaasti arvokasta kasviproteiinia ja erityisesti lysiini-aminohappoa, jota harvakseltaan esiintyy kasvikunnan tuotteissa. Niistä tehty jauho on myös hyvä B6- ja B9-vitamiinien, magnesiumin ja raudan lähde. Kannattaa ilman muuta kokeilla, vaikka ei olisikaan vege.

Mitä vähemmän eläinperäistä, sen parempi!

Vegemunakas on siitä hieno juttu, että aivan kuten kananmunakaskin, se taipuu moneksi ja valmistuu pikana. Perinteiseen kananmunakkaaseen verrattuna se kuitenkin on selvästi terveellisempi, sillä kolesteroliaan vahtivan (that would be me) ei tarvitse tuskastella kikhernemunakkaan syömisen kanssa lainkaan. Päinvastoin, antaa mennä vaan, sillä kolesterolia siinä ei ole lainkaan, mutta kolesterolia laskevaa kuitua 15,5%. Kikhernejauhoa voi ostaa esim. Ruohonjuuresta ja Ekolosta, mutta myös useista fitness-tyyppisistä nettikaupoista. Kannattaa vertailla hintoja, sillä niissä on isoja eroja.

MITÄ TARVITSET PERUSTAIKINAAN:

1,5 dl kikhernejauhoa
2 dl vettä
vajaa tl kasvisliemijauhetta
1 rkl oliiviöljyä, avokadoöljyä tms.
mustapippuria muutama pyöräytys myllystä
paprikajauhetta

TEE NÄIN:

1) Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna taikinan turvota viitisen minuuttia.
2) Lämmitä paistinpannu kuumaksi ja lorota pannulle runsaasti oliiviöljyä. Kaada munakastaikina pannulle ja anna hyytyä.
3) Kun munakkaaseen tulee muutamia kuplia keskelle, se alkaa olla kääntämiseen valmis. Kokeile vielä reunoista ennen kääntöä, että lätty on riittävän paistunut kääntämistä varten.
4) Paista vielä toiseltakin puolelta kullanruskeaksi ja nauti vaikka raikkaan salaatin kanssa.

VINKKEJÄ:

Munakkaan saa äkkiä ruokaisammaksi lisäämällä siihen esim.:

paistettua sipulia,kesäkurpitsaa, sieniä, parsakaalia, herneitä, siemeniä, pähkinöitä, perunaa, porkkanaa, tofua tai vaikka juustoa. Vain mielikuvitus on rajana! 

Munakas paistuu nopeasti, joten kasvikset ja muut lisukkeet kannattaa freesata pannulla etukäteen ja lisätä vasta sitten mukaan taikinaan ja antaa sitten paistua koko munakashässäkän pannulla samaan aikaan. Munakkaan saa siis äkkiä muuntamaan makuaan niin erilaisten täytteiden kuin avantgardistisen maustamisen myötä. Ei muuta kuin kokeilemaan!

Be the change you want to see in the world

Tarina siitä, miksi +30-vuotiaat vanhemmat päättivät muuttaa perheen ruokavalion lihadieetistä kasvisversioon.

Aihe oli muhinut mielessämme jo pari vuotta. Aika ajoin kasvisruokaa tuli laitettua enemmän ja varsinaista siirtoliikettäkin mietittyä moneen kertaan, mutta niin vain se viimeinen päätös siirtyi siirtymistään. Jokin kasvisruokavalioon vaihtamisessa mietitytti. Nyt jo siirron tehtyämme voimme auliisti myöntää, että kyseessä oli ennen kaikkea mukavuudenhalu. Ajatus uudenlaisen kokkaamisen opettelusta tuskastutti, puhumattakaan siitä, miten hankalaksi läheiset muutoksen saattaisivat kokea. Suoraan sanoen pelotti, että kyläpaikoista alkaa tulla kiusaantuneita viestejä siitä, miten he eivät nyt tiedä, mitä meille tarjota. Ja tottahan se on, kasvissyöjä asettaa omat haasteensa tarjoamisten suhteen, jos ajatuksena oli tarjota juuri jotakin lihadieettin sopivaa. Joka tapauksessa siinä vaiheessa kun ymmärsin jokaista jauhelihapakettia ostaessani miettiväni, että ei pitäisi ostaa, koska tehotuotanto ja ekoasiat, tajusin, että kukaanhan ei varsinaisesti pakota ostamaan ja syömään lihaa. Ei ole järkeä tuskastella asian kanssa, jonka voi itse muuttaa. Muutama tehotuotantovideo vielä päälle ja päätös oli valmis ja täysin kristallinkirkas meille molemmille. Lopulta päätöksen tekeminen oli helppoa, sillä maailmantuskan poteminen on siitä kokonaisvaltainen juttu, että sille kun kerran silmänsä avaa, ei niitä enää niin vaan ummistetakaan. Ilman mitään jeesustelua ja osoittelua. 

"Mitä te sitten niinku kesällä grillaatte?"

On tietysti selvää, että muutoksen tekeminen vaatii aina aikaa ja panostusta, mutta myös rohkeutta uskaltaa elää sen mukaan, mihin uskoo. Kun muuttuu, muut saattavat jollakin tapaa ahdistua ja kokea sen jopa"uhkana". Kun "joku ei kuulu joukkoon", se aiheuttaa aina pohdintoja ja joskus myös turhautumista, ärsytystäkin kanssaeläjissä. Emme varmaankaan ole ainoat kasvissyöjät, jotka kuulevat sekaravintoa syöviltä perusteluita omalle lihansyömiselleen. "Liha on vaan niin hyvää!" / "En osais tehdä kasvisruokaa!" / "Mitä te sitten niinku kesällä grillaatte?" / "Ei niitä tehotuotantovideoita kannata katsoa!" ovat kaikki tyypillisiä lauseita, kun kasvissyönti käy ilmi erilaisissa tilanteissa. Kasvissyönnillä ei ole tarkoitus erottautua syyllistämään lihansyöjiä, emmekä mitenkään ole kiinnostuneita kenenkään toisen valinnoista. Ja kyllä, liha on minustakin hyvän makuista. Ei minusta ikinä saa mitään "liha oksettaa mua" -vegeä, koska let's face it, olen syönyt lihaa n. 32 vuotta elämästäni. Ei se liha lihana ällötä sinällään mitenkään. Kyse on valinnasta luonnon puolesta. Jotakin siinä tietysti menettää, mutta paljon siinä voi myös saada. Ei tarvitse ainakaan enää tuskastella kaupan lihahyllyjen välissä turhan takia.

Usein saamme kuulla myös tietynlaisia kysymyksiä, kuten "Ettekö syö edes kanaa?". Emme, me emme syö edes kanaa, sillä kana on yhtä lailla tehotuotettua lihaa kuin mikä tahansa muukin liha Suomessa. Ja kanan syöminen ei ole mitenkään vähemmän epäeettistä kuin possun tai naudan popsiminen. Ihmiset tuntuvat sekoittavan vaalean ja punaisen lihan nauttimisen "terveyserot" myös kasvissyöntiin, vaikka kasvissyömisen perusteina harvoin on (yksin) ruoan terveellisyys. Sekaravinnon saa koostettua erittäin terveelliseksi, mutta ei kuitenkaan eettiseksi ja ekologiseksi, vaikka valitsisikin pääosin luomua. Siinä se vissi ero onkin: eettisyys ja ekologisuus. Emme halua syödä eläimiä, koska tehotuotanto-olosuhteet ovat karmaisevat ja täysin järjenvastaiset. Emme halua syödä lihaa, koska se lisää kasvihuonepäästöjä merkittävästi ja on ilmastonmuutoksen kannalta paljon merkittävämmässä roolissa kuin vaikka autolla ajaminen. Ja ei, emme halua ummistaa näiltä faktoilta silmiämme, vaikka suurin osa muista ihmisistä niin tekeekin joko tietämättömyyttään tai jostakin muusta syystä. Ja ei, emme ole myöskään halukkaita potemaan syyllisyyttä muiden valintojen puolesta, joten sinä lihansyöjä siellä, tee omat valintasi ja kanna niistä vastuusi. Me kannamme vastuun vain oman perheemme valinnoista, joten selittelyitä ei tarvita. Emmekä liioin halua syyllistää tai käännyttää ketään. Avointa keskustelua eri valinnoista toki voi käydä, kunhan ei tarvitse mennä puolustuslinjoille/vastakkainasetteluun. Ja jos joku kokee kasvissyömisen lähipiiristämme kovin hankalana, ei siinä mitään, tuodaan tofut kyläpaikkaan messissä! Olemma lapsen maitoallergiankin kohdalla raijanneet mukanamme erinäisiä soijamaitotölkkejä, joten ei se ole sen kummempi juttu. 

Minulla on tänään syntymäpäivä. Sain rakkaalta rikostoveriltani, armaalta mieheltäni, lahjaksi Tuija Ruuskan "Aurinkomaa - koko perheen kasvikeittokirja" -kirjan. Ihastuttava kansi ja vielä ihastuttavampi kuvitus sisäsivuilla, puhumattakaan kirjan sisällöstä noin muuten. Tämä kirja lienee tuttu kelle tahansa kasvissyöjälle, mutta noviisikasvissyöjäperheessä vielä tuntematon kaveri. Kertavilauksella vaikuttaa siis vallan kattavalta paketilta ja sopii nimenomaan aloittelevaan kasvissyöntiin opaskirjaksi. Kirjassa kerrotaan laajasti terveellisestä kasvissyömisestä ja opetetaan lukija koostamaan ateriat siten, että tarvittavat ravintoaineet on taattu uudessakin ruokavaliossa. Kirjassa esitellään tärkeimpiä raaka-aineita ja se soveltuu perheen tarpeisiin vauvasta vaariin. Tulee tehokäyttöön ja suureen tarpeeseen tämä.

Ja niin, kesällä me muuten grillataan varmaan ainakin jerk seitania.

Alun sarjakuva on Aino Sutisen. Selvyyden vuoksi: kuvaa oman perheemme asennetta ennen kasvisruokavalioon siirtymistä.