sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Vegaaninen banaanikeikauskakku


Tätä kakkua kannattaa testata, kun kotoa löytyy pari ylimääräistä parhaat päivänsä nähnyttä banaania. Silloin hedelmäliha on sopivan makeaa täytteeseen. Kakku on muuten mielettömän mehukasta ja ihanan pehmeää ihan pelkältä taikinaosioltaankin. Rupesin heti miettimään, että sovellan joskus vielä kakkutaikinaohjetta esimerkiksi muffinsseihin, koska se sopisi rakenteensa puolesta niihin täydellisesti. Juuri tämän kaltaista kakkuohjetta olen kaipaillutkin, jossa itse taikinaosuus ei jää liian kuivaksi tai mauttomaksi. Kiitos kuuluu varmaankin soijajogurtille, joka on kyllä uskomattoman monikäyttöinen kaveri!

Ohjeen löysin Celine Steenin ja Joni Marie Newmanin kirjasta "Vegaanikeittiön käsikirja", jonka ensin lainasin kirjastosta, mutta ihastuttuani monipuolisiin resepteihin, päätin hankkia sen myös omaksi. Eipä ole kaduttanut. Varmasti blogin puolella tullaan nautiskelemaan vielä usein kyseisen kirjan herkullisista taidonnäytteistä!

MITÄ TARVITSET:

Täyte:

reilu 2 dl fariinisokeria
½ dl vegaanista margariinia (itse käytin sinistä Keijua)
½ tl kanelia
(2 rkl tummaa rommia [jätin itse pois])
2 kypsää banaania

Kakku:

reilu 1 dl vegaanista margariinia
vajaa 2 dl ruokosokeria (tavallinen käy myös)
½ dl pellavansiemenrouhetta (laitoin tilalle mantelijauhoa)
3/4 dl lämmintä vettä (jos laitat pellavansiemenrouhetta)
1 tl vaniljasokeria
3,5 dl vehnäjauhoa (voi käyttää myös täysjyvää, ainakin osin)
1 tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
ripaus suolaa
reilu 1 dl soijajogurttia (käytin Alpron luomu maustamatonta)

Tarjoiluun:

vaniljakaurajäätelöä

TEE NÄIN:

1) Kuumenna uuni 180 asteeseen ja voitele halkaisijaltaan 20-senttinen kakkuvuoka.

2) Sekoita fariinisokeri, margariini ja kaneli pienessä kattilassa keskilämmöllä. Seos on valmis, kun margariini sulaa ja seos on tasaista. Kaada seos kakkuvuoan pohjalle.

3) Leikkaa banaanit viipaleiksi ja asettele vuokaan fariiniseoksen päälle.

4) Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. (Sekoita pellavansiemenrouhe lämpimään veteen ja vatkaa vähitellen margariiniseoksen joukkoon.)

5) Yhdistä jauhoihin leivinjauhe, sooda, suola ja vaniljasokeri. Sekoita erissä margariinivaahtoon.

6) Hämmennä joukkoon soijajogurtti ja lusikoi valmis taikina banaanien päälle varovasti.

7) Paista n. 45-55 minuuttia, kunnes kakku on kullanruskea ja keskelle työnnetty puutikku ei nappaa mukaansa löysää taikinaa.

8) Anna jäähtyä n. 10 minuuttia, jonka jälkeen irroita kakun reunat veitsellä irti vuoasta. Kumoa tarjoilulautasella ja nauti kaurajäätelön kanssa.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Syksyn punaisia raitahiuksia

Syksy putkahti hiusvärienkin muodossa. Pari ystävääni toivoi piristystä kesän haalentamille hiuksilleen. Molempien osalta päädyimme raidoitettuun punatukkaan. Kumpaisellakin on aiemminkin ollut punaiset hiukset, joten sen suhteen ei muutosta tullut, mutta raidoitusta ei kummallakaan ollut ollut vähään aikaan.

Ystäväni tukka on ihastuttavan luonnonkihara, mutta samalla kiharalle tukalle tyypilliseen tapaan kuivahko ja kesällä auringosta nokkiinsa herkästi ottava. Nytkin jo yli olkapäiden venähtänyttä tukkaa piti saksia noin 10 senttiä. Otsatukka muotoiltiin tällä kertaa pyöreäksi kehystämään kasvoja. Sävyn suhteen tehtiin suurempia muutoksia. Olin ehdottanut ennenkin tukan raidoittamista elävöittämään punasävyistä ja perustyyliltään melko muuttumatonta mallia, mutta vaalennusvoidehässäkät eivät tule tämän pään kanssa kovin helposti kyseeseen. Vaalennusaineella saa helposti jo valmiiksi villaisen hiuslaadun aivan rastoille, joten päädyimme raidoittamaan tukan siten, että osa auringon vaalentamista hiuksista jätettiin yksinkertaisesti värjäämättä. Levitin folio-osuuksiin hiustenhoitoainetta, jotta raitaosiot pysyivät erossa muun tukan värjäyksestä. Loppuhiukset värjättiin yhtä astetta tummemmanpunaisiksi säilyttäen kuitenkin sävyssä luonnollisuus. Lopputuloksesta tuli raikas ja keveä.

Raitaa ja ruosteenpunaa.

Jos edellinen tukka oli karhea, oli tämä toinen sen sijaan hyvin liukas, lasimainen ja aivan tikkusuora. Hiukset olivat päässeet venähtämään lyhyestä mallista jo korvien yli ulottuvaksi. Ehdotinkin, jos leikkaisimme A-linjaisen, mutta lyhyehkönä pysyvän polkan, kun materiaalia sähäkkää polkkaa varten oli nyt päässyt syntymään. Mallia korostettiin värjäyksellä. Ystäväni toi mukanaan kaikki mahdolliset värijämänsä, jotka kaappiensa kätköistä löysi. Mukana oli kuparia, tummempaa kirkkaanpunaista ja raidoitusainetta. Kaikki käytettiin! Sekoitimme punaisista sopivan sävyn pituuksille ja raidoitusaineella teimme hiusten alle valoraitoja.  Pirteä kokonaisuus siitä sukeutui lopulta!


     
Takaa lyhyempi helposti laitettava pirteä A-linjainen polkka.