perjantai 11. lokakuuta 2013

Arjen klassikot: nakkikeitto



Aloitan arjen klassikot -sarjan blogissa. Sain inspiraation tähän Docventuresin Lihattomasta lokakuusta. Riku Rantala kirjoitti ajatuksistaan osuvasti Helsingin Sanomissa 5.10.2013. Samaa olen miettinyt itsekin. En oleta kaikkien kääntyvän kasvissyöjiksi, kuten itse teimme, mutta ihmettelen todella, miten lihavoittoinen suomalainen ruokakulttuuri nykypäivänä on. Tyypillisesti ihmiset syövät jotakin lihaa joka päivä jollakin lämpimällä aterialla. Joka päivä. Se on järjetön määrä se. On kestämätöntä niin ekosysteemille kuin tuotantoeläimillekin jatkaa ruokakulttuuria näin lihavoittoisena. Siksipä kannan korteni kekoon ja perustan kasvisarkiruokasarjan blogiini. 

Nimensä mukaisesti jaan tässä sarjassa aina jonkun perinteikkään yleensä lihaversiona tunnetumman arkiruokaohjeen kuvien kera kasvis- ja/tai vegaaniversioksi muutettuna. Koska olemme ennen itsekin olleet sekasyöjiä, on kasvisruokavalioon siirryttyämmekin jäänyt ruokalistalle monia perinteisiä suomalaisia liharuokia, jotka olen kasviskääntänyt mielestäni voitokkaasti. Näitä toki on nettimaailma pullollaan, mutta ei vielä minun versioitani! Uskon vakaasti, että kannattaa aina kertoa se oma näkemys myös klasareista, sillä aina saattaa löytyä takataskusta joku erityinen kikkakolmonen, jonka vuoksi tavallisestakin ruoasta saa monin verroin parempaa! Onhan myös selvää, että lapsiperheessä nämä arjen helpot ja nopeat mutta samalla kaikille maistuvat reseptit ovat aktiivikäytössä, joten niitä voi hyvin suositella myös sellaiseen perheeseen, jossa syödään sekaruokaa. Yhdenkin tavallisen liharuoan muuttaminen kasvisversioksi viikossa olisi jo iso edistysaskel niin ekologisessa kuin eettisessäkin mielessä. Ja voin taata, ettei maussa häviä piiruakaan! Haastan etenkin kaikki sekasyöjäperheet kokeilemaan kasvisvaihtoehtoa perinteisistä ruokalajeista!

Sarjan saa luvan aloittaa monen lapsiperheen suosikki eli nakkikeitto.

MITÄ TARVITSET:

1l vettä
1 pkt kasvisnakkeja (tällä kertaa perinteisiä Hälsan's Kökin soijanakkeja, koska niitä saa lähi-Alepasta)
6-7 keskikokoista (luomu)perunaa (käytin puikulaa)
2 (luomu)porkkanaa
hyvää paistonkestävää öljyä (käytin avokadoöljyä)
1 (luomu)sipuli
1,5 (luomu)kasvisliemikuutiota (suosittelen Reformin luomukasvisliemivalmisteita)
7-10 maustepippuria
tuoretta persiljaa
(suolaa)

TEE NÄIN:

1) Laita vesi kiehumaan. Kuori ja pilko perunat ja porkkanat suupaloiksi. Laita veteen porisemaan.

2) Silppua sipuli. Käytä soijanakit mikrossa pari minuuttia. Nopean mikrotuksen jälkeen pakkasnakit on  merkittävästi helpompia pilkkoa siivuiksi.

3) Kuullota sipulisilppu öljyssä pannulla. Lisää sitten myös nakkiviipaleet pannulle saamaan väriä. Samalla nakkaa keittoon kasvisliemikuutiot.

4) Kun perunat ja porkkanat ovat kypsiä ja kasvisliemikuutiot liuenneet, lisää sipulinakkisekoitus keittoon. Anna kiehahtaa, mutta älä enää keitä. Soijanakit hajoavat keitettäessä helposti.

5) Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Silppua reilusti persiljaa keiton päälle.

6) Nauti (kasvis)maidon ja ruisleivän kanssa.

4 kommenttia:

  1. Tuo onkin hyvä näkökulma: tehdä tavisruuista kasvisversio, jotta se olisi helpommin lähestyttävissä sekasyöjaperheille! Näin pitkän linjan kasvistelijana nuo perinteisemmät ruokalajit ovat jääneet vähemmistöön, kun ei ole enää kaipauksia entiseen, mutta tosiaan tämähän on hyvä keino tehdä kasvisruokaa houkuttelevammaksi. Varsinkin siihen tottumattomille lapsille.
    Siitä tulikin mieleeni, että eräät sukulaislapset eivät syö meillä käydessään yhtään mitään. Eivät uskalla edes maistaa, kun on ilmeisesti niin oudon näköistä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille se on jotenkin itsestäänselvää tehdä ns. tavisruokia myös, koska muutoksesta on sen verran vähän aikaa. Lisäksi se vähentää myös ympäristön ennakkoluuloja aika lailla. Koko perheen lemppariruokahan on nakkikastike, jonka olen onnistunut tekemään vegaanisena versiona jopa alkuperäistä maistuvammaksi! :D

      Kesällä ollessamme mökillä isolla sukulaisporukalla emme kertoneet sukulaislapsille, että pasta bolognese oli valmistettu quornista. Kaikille maistui oikein hyvin, ilman mukinoita. Lapsethan ovat ennakkoluuloisia luonnostaan (esim. oma nelivuotiaani karsastaa tasaisesti kaikkea), joten en ihmettele sukulaislastesi reaktiota. Tosin se silti naurattaa mua... :D Kasvisruoissa usein on myös enemmän ihan vihanneksia, vaikka olisi kyseessä mikä hyvänsä ruokalaji. Se on monille lapsille todellinen turn-off. Tästäkin syystä on mielestäni hyvä kampanjoida edes yhden kasvisversion puolesta per sekasyöjäperhe: nimenomaan täysin turhien ennakkoluulojen vuoksi.

      Poista
  2. Hmmm...totahan voisi kokeilla :) Itse kyllä pidän salaattipäiviä ilman lihaa, mutta lapsille oon aina tuputtamassa jtn lihaa :D Mutta, mitä on quornis?! :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muuta kuin kokeilemaan vaan! Se on aika tavallista suomalaista perinnettä, että lihaa=proteiinia pitää olla, vaikka proteiinin lähteitä löytyis kasvikunnan puolelta vaikka kuinka. Eihän meillä missään juuri mainosteta edes kasvisruokaa, jos miettii vaikka televisiota, tai juuri puhuta koko aiheesta mediassa. Paitsi nyt tää Lihaton Lokakuu -kampanja ehkä herätellyt aihetta pinnalle enemmän.

      Quorn on sieniproteiinia, joka on kuitupitoista, runsasproteiinista ja vähärasvaista. Hyvältä maistuu (ei siis sieneltä lain, vaan maku on mieto ja hyvin mausteita vastaanottava, suutuntuma lihaisa) ja helppo valmistaa. Käy tsekkaamassa nämä postaukset:

      http://himailua.blogspot.fi/search/label/Quorn

      Noista löydät ruoka-ohjeita ja samalla linkkejä itse tuotteen sivuille. Rohkeasti testaamaan vaan! Mä esim. teen siskon lapsille tosta rouheesta kastiketta ja en kerro, ettei se ole lihaa. Täydestä menee! Joku voisi tähän sanoa, että miksi en kerro, mutta kun kyseessä on sekasyöjälapset, joskus välttyy turhilta ristiriidoilta ja selostuksilta, kun vaan on mainitsematta. Eikä ne osaa vielä kysyä. Oma lapsi kasvissyönti aloitettuamme toki sai tietää, että lihaa ei enää syödä, mutta se on eri asia se.

      Poista

Anna palaa (mutta ei pohjaan)!