keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Tofupestopizza

Ennen kasvissyönnin aloittamista valitsin pizzani päälle aika itsestäänselvästi pepperonia, sinihomejuustoa ja ananasta, pepperonissa kun yhdistyy snadi tulisuus ja sylkirauhasia kutittava suolaisuus. Pizzan kuuluu mielestäni olla niin suolaista, että ananaksen makeus kruunaa komeuden ihanaksi yhtälöksi. Pepperoni on nyt luonnollisesti pois ruokalistalta, joten pizzanleivontaan liittyy paljon uutuudenviehätystä. Mikä yhdistelmä uusista raaka-aineista saa makuhermot tanssimaan tangoa?


Ensikokeiluna päädyin valitsemaan pizzan päälle mehukkaita aurinkokuivattuja tomaatteja, tuoretomaatteja, pestoa, luomutofua ja luomumozzarellaa. Pizzataikinan ohjeen nappasin suoraan Chocochilin Elinalta. Pieniä muutoksia tein pizzanleivonnan ohjeistukseen. Chocochilin vegaaniruokablogi on muuten aivan ihana, joten jos se ei ole sinulle tuttu, käyhän kurkkaamassa!

Pizzataikina

2 isoa pizzaa tai 4 pienempää.

MITÄ TARVITSET:

2,5 dl lämmintä vettä (+42-asteista)
1/4 tl sokeria
1 pss kuivahiivaa
6,5-7,5 dl durumvehnäjauhoja (tavallinenkin käy)
1 tl suolaa
3,5 rkl oliiviöljyä

TEE NÄIN:

1) Sekoita sokeri ja kuivahiiva lämpimään veteen hyvin. Anna seistä n. 15 minuuttia. (Itse maltoin odottaa viitisen minuuttia.)

2) Sekoita suola vehnäjauhoihin ja lisää sitten jauhojen joukkoon sekä hiivavesi että öljy. Vaivaa taikina napakaksi palloksi. Lisää tarvittaessa vehnäjauhoja, jotta taikinapallosta tulee kimmoisa.

3) Anna kohota liinalla peitettynä n. 40 min. (Jaksoin kohottaa n. 25 min.)

4) Vaivaa taikina uudelleen palloksi. Kaulitse mieleisesi muotoiseksi ohueksi lätyksi suoraan leivinpaperille ja anna kohota vielä 30 min liinan alla ennen täytteiden lisäämistä ja paistamista. (Onnistuu ilman tuplakohottamistakin, mutta yksinkertaisella tavalla ei pohjasta tule yhtä ilmavaa ja aitoa.)

Täytteet (yhden ison pizzan verran):

MITÄ TARVITSET:

reilu 1 dl tomaattikastiketta (käytin Rainbown basilikakastiketta)
1,5 keskikokoista tomaattia (valitse kypsiä)
9 aurinkokuivattua tomaattia
2 rkl pestoa (vegaanista, jos haluat tehdä ilman eläinperäisiä aineita)
100g marinoitua tofua
luomumozzarellapallo (vaihtoehtoisesti Cheezlyn mozzarellaraastetta)
päälle tuoretta basilikaa

TEE NÄIN:

1) Laita uuni lämpiämään keskilämmölle niin kuumalle kuin mahdollista. Laita uunipelti kuumenemaan samalla uuniin.

2) Levitä pohjan päälle ensin tomaattikastike ja tuoretomaattiviipaleet. Viipaloi tomaatti mahdollisimman ohuiksi siivuiksi.

3) Lätki päälle aurinkokuivatut tomaatit ja pesto. Murustele päälle tofua.

4) Leikkaa mozzarella ohuiksi viipaleiksi ja kuorruta pizzakomeus juustolla.

5) Siirrä pizza kuumalle uunipellille ja paista kypsäksi. N. 10-15 minuuttia riittää. Vahdi pizzaasi, sillä uuneissa on eroja.

6) Hyvänlaatuinen kylmä olut kruunaa pizzanautintosi.

No, miltä se sitten maistui? Pizzasta tuli kyllä herkullista, mutta kaipasin silti hieman lisää suolaisuutta tuomaan minun makuuni sitä aitoa pizzatunnelmaa. Jos pestoa olisi lorotellut joukkoon reippaammin, olisi se ehkä ajanut asian. Vaikka tofu oli valmiiksi marinoitua, oli se silti liian lätkyn makuista pizzan päälle ilman kunnon lisämaustamista, joten seuraavan pizzan päälle saatan käydä ostamassa vegemetvurstia ja kokeilla, millaiseen makuharmoniaan sillä yltää.

maanantai 27. toukokuuta 2013

Vegaaninen pyttipannu sunnuntain ratoksi

Kun kaapissa on muutama soijanakki, sipulia ja perunapussin jämät, on helppo päätyä valmistamaan sunnuntain lounaaksi nopeasti valmistuvaa pyttipannua. Tai spydaria, niin kuin Helsingissa tupataan kutsua tuota jämäruokien kunkkua.

Pyttipannua ei oikein voi pilata, ellei nyt sitten onnistu pahasti polttamaan pohjaan koko settiä. Muutoin pyttipannu nielee kitaansa kyllä jääkaapin jämiä laidasta laitaan. Spydareita lieneekin niin monta erilaista kuin tekijäänsäkin. Mukaan voi hyvin iskeä edellispäivän keitetyt kasvikset, juustoa, papujen jämiä tms. Tässä yksi ei niin korean näköinen, vaan kyllä sitäkin erinomaisemman makuinen pyttisversio ja vielä vegaanisena!



MITÄ TARVITSET:

vegaanisia soijanakkeja (Käytin itse Taifun -merkkisiä luomutofunakkeja, jotka mielestäni ovat herkullisen aidon makuisia - maistuvat myös kylminä! Niitä saa Helsingistä ainakin Ruohonjuuresta.)
sipulia
5-6 (pienehköä) keitettyä kiinteää perunaa
nyrkinkokoinen pala varhaiskaalia
avokadoöljyä
1 dl kikhernejauhoa
1,5 dl vettä
suolaa
mustapippuria
grillimaustetta
loraus ketsuppia
(1 tl sinappia)

TEE NÄIN:

1) Kuori ja keitä perunat. Perunat voivat hyvin olla myös ylijäämiä edellispäivältä, jolloin ne pysyvät paremmin koossa paistettaessa. Jos käytät vastakeitettyjä, jäähdytä niitä hieman kylmässä vesihauteessa, jotta paloitteleminen sujuu ilman palovammoja. Suosittelen keittämään perunat kokonaisina, sillä paloina keittäminen herkästi hajottaa perunat paistettaessa muusiksi.

2) Sekoita vesi ja kikhernejauho erilliseen astiaan. Anna turvota sillä välin, kun teet muut työvaiheet.

3) Silppua sipuli ja varhaiskaali sopiviksi suupaloiksi. Kuullota pannulla avokadoöljyssä.

4) Lisää joukkoon perunapalat ja nakkiviipaleet. Paista kunnolla väriä pintaan. Lisää tarvittaessa hieman öljyä.

5) Mausta pannu hyvin. Lisää joukkoon mausteeksi myös ketsuppi ja halutessasi n. 1 tl sinappia.

6) Kaada joukkoon kikhernemunakasaines ja anna paistua kypsäksi. Kikherneseos alkaa heti hyytyä ja paistua, joten kääntele se hyvin kaikkien ainesten joukkoon.

7) Nauti heti vaikka tomaattilohkojen kanssa. Päälle kannattaa lorotella vielä ketsuppia.

torstai 23. toukokuuta 2013

Lyhyen tanssi polkan tahtiin

Ystäväni S käyttää kampaamopalvelujani säännöllisen epäsäännöllisesti. Hänellä oli jonkin aikaa melko lyhyt tukka, jota on nyt parin kerran verran leikelty polkkaa kohden. Alla olevassa kuvassa ensimmäinen polkkaistusversio joskus alkuvuoden tietämillä.



Tukan annettiin rauhassa rehottaen kasvaa. Nyt ollaan tällaisessa vaiheessa.


Ensi kerralla varmaankin ollaan siinä mallissa, jota on alunperin tavoiteltukin, kun myös sivuilta hiuksissa on riittävästi volyymia polkkaan.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Vegemunakkaasta on moneksi

En koskaan ole ollut perinteisen kananmunakkaan ystävä, sillä aika usein kananmunan maku työntyy koko hässäkästä läpi liiallisen voimakkaana pilaten koko ruokalajin. Ehheh, munakkaan tietysti on ehkä tarkoitus maistua kananmunalta, mutta kun meikäläinen ei siitä paistetun munan mausta oikein pidä, ei munakkaita ole liiemmin meillä paisteltu. Onneksi vegemunakas pelasti ja palautti perheemme ruokavalioon tämän pikaruokien ykkösen!

Kananmunat kiistatta ovat kyllä etenkin joidenkin leivonnaisten kohdalla hankalasti korvattavia, enkä muutenkaan ole lähdössä niiden käytön suhteen nollalinjalle. Silti huomaan mieluusti tekeväni nykyisin niin leivonnaiset kuin ruoatkin ilman kananmunia korvaten ne jollakin kasviperäisellä tuotteella, kuten soijamaidolla, soijajauhoilla tai muulla vastaavalla. Ehkä koko ruokafilosofiaamme parhaiten kuvastaakin sellainen fraasi kuin "Mitä vähemmän eläinperäistä, sen parempi!". Silti kaiken kuorruttaa tietynlainen rentous, joka tarkoittaa sitä, ettei tässä hautajaistunnelmaa aleta viritellä, vaikka joskus tehtäisiin vaikka marenkia. Sama pätee kalansyömiseen. Periaatelinjaus on se, ettei kalaruokia juuri kotona valmisteta, mutta kalaa voidaan syödä kylässä tai vaikka ravintolassa. Lapsihan syö päiväkodissa kala-kasvislinjauksen mukaisesti. 3-vuotiaan (kala)kasvisruokavaliosta pitäisikin kirjoittaa ihan oma postauksensa. Siirtymävaiheeseen kun on kuulunut monenmoista pohdintaa, jonka jakaminen julkisesti voisi hyvinkin auttaa jotakuta samassa tilanteessa olevaa tai sellaista, joka harkitsee perheensä ruokavalion muuttamista liharuokailuista vegeilyyn. Hups, ehdin intoutua hieman sivuraiteille, joten asiaan.

Kesäkurpitsa-kurpitsansiemen-vegemunakas

Uuden ruokavalion myötä suuri lempi onkin syttynyt vegemunakkaaseen, jonka pääraaka-aineena käytetään moneen taipuvaa, ravintopitoisuudeltaan mahtavaa ja erinomaisen makuista kikhernejauhoa. Kikherneet sisältävät runsaasti arvokasta kasviproteiinia ja erityisesti lysiini-aminohappoa, jota harvakseltaan esiintyy kasvikunnan tuotteissa. Niistä tehty jauho on myös hyvä B6- ja B9-vitamiinien, magnesiumin ja raudan lähde. Kannattaa ilman muuta kokeilla, vaikka ei olisikaan vege.

Mitä vähemmän eläinperäistä, sen parempi!


Vegemunakas on siitä hieno juttu, että aivan kuten kananmunakaskin, se taipuu moneksi ja valmistuu pikana. Perinteiseen kananmunakkaaseen verrattuna se kuitenkin on selvästi terveellisempi, sillä kolesteroliaan vahtivan (that would be me) ei tarvitse tuskastella kikhernemunakkaan syömisen kanssa lainkaan. Päinvastoin, antaa mennä vaan, sillä kolesterolia siinä ei ole lainkaan, mutta kolesterolia laskevaa kuitua 15,5%. Kikhernejauhoa voi ostaa esim. Ruohonjuuresta ja Ekolosta, mutta myös useista fitness-tyyppisistä nettikaupoista. Kannattaa vertailla hintoja, sillä niissä on isoja eroja.

MITÄ TARVITSET PERUSTAIKINAAN:

1,5 dl kikhernejauhoa
2 dl vettä
vajaa tl kasvisliemijauhetta
1 rkl oliiviöljyä, avokadoöljyä tms.
mustapippuria muutama pyöräytys myllystä
paprikajauhetta

TEE NÄIN:

1) Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna taikinan turvota viitisen minuuttia.
2) Lämmitä paistinpannu kuumaksi ja lorota pannulle runsaasti oliiviöljyä. Kaada munakastaikina pannulle ja anna hyytyä.
3) Kun munakkaaseen tulee muutamia kuplia keskelle, se alkaa olla kääntämiseen valmis. Kokeile vielä reunoista ennen kääntöä, että lätty on riittävän paistunut kääntämistä varten.
4) Paista vielä toiseltakin puolelta kullanruskeaksi ja nauti vaikka raikkaan salaatin kanssa.

VINKKEJÄ:

Munakkaan saa äkkiä ruokaisammaksi lisäämällä siihen esim.:

paistettua sipulia,kesäkurpitsaa, sieniä, parsakaalia, herneitä, siemeniä, pähkinöitä, perunaa, porkkanaa, tofua tai vaikka juustoa. Vain mielikuvitus on rajana! 

Munakas paistuu nopeasti, joten kasvikset ja muut lisukkeet kannattaa freesata pannulla etukäteen ja lisätä vasta sitten mukaan taikinaan ja antaa sitten paistua koko munakashässäkän pannulla samaan aikaan. Munakkaan saa siis äkkiä muuntamaan makuaan niin erilaisten täytteiden kuin avantgardistisen maustamisen myötä. Ei muuta kuin kokeilemaan!

torstai 16. toukokuuta 2013

Vegepiirakat (kasvisversio lihapiirakasta)

Ekolosta saa irtomyynnistä tuoreita vegepiirakoita, jotka muistuttavat paljon perinteisiä lihapiirakoita. Erona tietysti vegaanisuus ja myös tuoreus. Monet irtomyyntilihapiirakat eivät ole tuoretta (tai vegaanisuutta ehehe) nimittäin nähneetkään. Poikkeuksen tekevät kyllä esim. kauppatorilta saatavat Eromangan lihapiirakat, jotka ovat tuoreita lihaversioita perinteisestä herkusta. Joka tapauksessa Ekolosta näitä ihanuuksia saa vegeversiona ja suoraan leipomosta. Piirakoiden täyte on perinteisistä lihapiirakoista poiketen tomaattinen ja hieman tulinen, mutta erittäin hyvä. Yhden piirakan hinta on 2e, joten ihan joka viikkoinen herkku tämä ei ole.

Koska pidän haasteista ja erityisesti kokkaamisesta, päätin valmistaa vegepiirakoita itse. Ettei haaste olisi turhaan liian pieni, päätin valmistaa piirakat myös gluteenittomina, sillä niitä oli tulossa syömään poikani kummitäti, jolla on keliakia. Toki piirakat valmistuvat myös perinteisesti vehnäjauhotaikinaan. Laitankin saman tien kaksi eri ohjetta, gluteenittoman ja tavallisen, tähän jatkoksi.



MITÄ TARVITSET:

Täyte

kasvislientä
2 dl tummaa soijarouhetta
1 dl täysjyväriisiä/puuroriisiä (keitä ohjeen mukaan)
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi tai valkosipulijauhetta
öljyä
½-1 tl savupaprikajauhetta
1 rkl makeaa soijakastiketta
grillausmaustetta maun mukaan
1 rkl ketsuppia
mustapippuria

TEE NÄIN:

1) Keitä soijarouhe kasvisliemessä pehmeäksi. Samalla voit keitellä riisin kypsäksi.
2) Paista silputut sipulit öljyssä pannulla, lisää joukkoon soijarouhe ja paistele hetki.
3) Mausta ja lisää keitetyt riisit joukkoon. Tarkista maku, sillä riisi imee mausteita ja suolaa reippaasti.

Gluteeniton taikinaversio (jos teet glut. version, tee täyte ennen taikinaa)

MITÄ TARVITSET:

4 dl kädenlämpöistä vettä (+ 37 astetta)
½ tuorehiiva
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
2 tl psylliumia (löytyy isommista marketeista leivonnaishyllystä)
1 kananmuna (tai vastaava määrä kananmunankorviketta, jos haluat vegaanisen version)
1 dl soijajauhoa
½ tl ksantaania (löytyy isommista marketeista leivonnaishyllystä)
8-9 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta

TEE NÄIN:

1) Sekoita kädenlämpöiseen veteen hiiva, sokeri, suola ja psyllium. Anna psylliumin turvota viitisen minuuttia.
2) Sekoita joukkoon kananmuna, soijajauho ja puolet jauhoseoksesta.
3) Lisää joukkoon ksantaani ja loput jauhoista. Vaivaa käsin napakaksi taikinaksi. Taikina saa irrota kulhon reunoista.
4) Älä anna taikinan kohota, vaan leivo se heti pötköksi, jonka jaat kahdeksaan (8) osaan.
5) Pyörittele palloiksi ja kaulitse soikion mallisiksi lätyiksi. Lätty saa olla n. vajaan sentin paksuinen.
6) Taita reunoista n. sentin verran sisäänpäin.
7) Lisää täytettä toiselle puoliskolle. Levitä reunaosioon hieman vettä ja taita lätty puoliksi niin, että täyte peittyy. Painele kiinni hyvin. Pistele piirakat haarukalla.
8) Laita piirakka lepäämään liinan alle. Piirakat saavat nousta n. 30 min. Kun olet leiponut viimeisenkin piirakan, on ensimmäinen jo ehtinyt nousta tarpeeksi ja voit alkaa kuumentaa öljyä.

Tavallinen taikina (jos teet tavallisen version, tee taikina ennen täytettä)

4 dl kädenlämpöistä vettä (+ 37 astetta)
½ tuorehiiva
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 dl soijajauhoa
8-9 dl vehnäjauhoja

TEE NÄIN:

1) Sekoita kädenlämpöiseen veteen hiiva, sokeri, suola.
2) Sekoita joukkoon soijajauho ja puolet jauhoista.
3) Lisää joukkoon loput jauhoista. Vaivaa käsin napakaksi taikinaksi. Taikina saa irrota kulhon reunoista.
4) Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi.
5) Leivo kohonnut taikina pötköksi ja jaa kahdeksaan (8) osaan.
5) Pyörittele palloiksi ja kaulitse soikion mallisiksi lätyiksi. Lätty saa olla n. vajaan sentin paksuinen.
6) Taita reunoista n. sentin verran sisäänpäin.
7) Lisää täytettä toiselle puoliskolle. Levitä reunaosioon hieman vettä ja taita lätty puoliksi niin, että täyte peittyy. Painele kiinni hyvin. Pistele piirakat haarukalla.
8) Laita piirakka lepäämään liinan alle. Piirakat saavat nousta n. 30 min. Kun olet leiponut viimeisenkin piirakan, on ensimmäinen jo ehtinyt nousta tarpeeksi ja voit alkaa kuumentaa öljyä.

Paistamiseen

MITÄ TARVITSET:

munkinpaistoon soveltuvaa rasvaa tai öljyä

TEE NÄIN:

1) Sulata rasva/kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa.
2) Testaa sopiva kuumuus tiputtamalla öljyyn pala taikinaa. Jos taikina alkaa paistua reippaasti, ja rasva kuplia, on öljy riittävän kuumaa. Taikinapalasen tulisi paistua n. minuutissa kypsäksi.
3) Uppopaista piirakat öljyssä molemmin puolin kauniin ruskeiksi niin, että aloitat ensimmäisenä leivotusta. Paistamisen apuvälineeksi käy esim. haarukka tai iso lusikka.
4) Laita valmis piirakka talouspaperin päälle valumaan.
5) Syö lämpöisenä!

HUOM!

Muistathan, että kattilassa kuumennettu rasva on todella kuumaa ja saattaa paistamisen aikana räiskyä. Suojaa vaatteesi ja käsittele rasvaa varoen. Kun olet lopettanut paistamisen, siirrä kattila kylmälle liedelle ja laita kansi päälle. Hävitä jäähtynyt rasva biojätteiden mukana. Älä kaada rasvaa viemäriin.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Be the change you want to see in the world


Tarina siitä, miksi +30-vuotiaat vanhemmat päättivät muuttaa perheen ruokavalion lihadieetistä kasvisversioon.



Aihe oli muhinut mielessämme jo pari vuotta. Aika ajoin kasvisruokaa tuli laitettua enemmän ja varsinaista siirtoliikettäkin mietittyä moneen kertaan, mutta niin vain se viimeinen päätös siirtyi siirtymistään. Jokin kasvisruokavalioon vaihtamisessa mietitytti. Nyt jo siirron tehtyämme voimme auliisti myöntää, että kyseessä oli ennen kaikkea mukavuudenhalu. Ajatus uudenlaisen kokkaamisen opettelusta tuskastutti, puhumattakaan siitä, miten hankalaksi läheiset muutoksen saattaisivat kokea. Suoraan sanoen pelotti, että kyläpaikoista alkaa tulla kiusaantuneita viestejä siitä, miten he eivät nyt tiedä, mitä meille tarjota. Ja tottahan se on, kasvissyöjä asettaa omat haasteensa tarjoamisten suhteen, jos ajatuksena oli tarjota juuri jotakin lihadieettin sopivaa. Joka tapauksessa siinä vaiheessa kun ymmärsin jokaista jauhelihapakettia ostaessani miettiväni, että ei pitäisi ostaa, koska tehotuotanto ja ekoasiat, tajusin, että kukaanhan ei varsinaisesti pakota ostamaan ja syömään lihaa. Ei ole järkeä tuskastella asian kanssa, jonka voi itse muuttaa. Muutama tehotuotantovideo vielä päälle ja päätös oli valmis ja täysin kristallinkirkas meille molemmille. Lopulta päätöksen tekeminen oli helppoa, sillä maailmantuskan poteminen on siitä kokonaisvaltainen juttu, että sille kun kerran silmänsä avaa, ei niitä enää niin vaan ummistetakaan. Ilman mitään jeesustelua ja osoittelua. 

"Mitä te sitten niinku kesällä grillaatte?"


On tietysti selvää, että muutoksen tekeminen vaatii aina aikaa ja panostusta, mutta myös rohkeutta uskaltaa elää sen mukaan, mihin uskoo. Kun muuttuu, muut saattavat jollakin tapaa ahdistua ja kokea sen jopa"uhkana". Kun "joku ei kuulu joukkoon", se aiheuttaa aina pohdintoja ja joskus myös turhautumista, ärsytystäkin kanssaeläjissä. Emme varmaankaan ole ainoat kasvissyöjät, jotka kuulevat sekaravintoa syöviltä perusteluita omalle lihansyömiselleen. "Liha on vaan niin hyvää!" / "En osais tehdä kasvisruokaa!" / "Mitä te sitten niinku kesällä grillaatte?" / "Ei niitä tehotuotantovideoita kannata katsoa!" ovat kaikki tyypillisiä lauseita, kun kasvissyönti käy ilmi erilaisissa tilanteissa. Kasvissyönnillä ei ole tarkoitus erottautua syyllistämään lihansyöjiä, emmekä mitenkään ole kiinnostuneita kenenkään toisen valinnoista. Ja kyllä, liha on minustakin hyvän makuista. Ei minusta ikinä saa mitään "liha oksettaa mua" -vegeä, koska let's face it, olen syönyt lihaa n. 32 vuotta elämästäni. Ei se liha lihana ällötä sinällään mitenkään. Kyse on valinnasta luonnon puolesta. Jotakin siinä tietysti menettää, mutta paljon siinä voi myös saada. Ei tarvitse ainakaan enää tuskastella kaupan lihahyllyjen välissä turhan takia.

Usein saamme kuulla myös tietynlaisia kysymyksiä, kuten "Ettekö syö edes kanaa?". Emme, me emme syö edes kanaa, sillä kana on yhtä lailla tehotuotettua lihaa kuin mikä tahansa muukin liha Suomessa. Ja kanan syöminen ei ole mitenkään vähemmän epäeettistä kuin possun tai naudan popsiminen. Ihmiset tuntuvat sekoittavan vaalean ja punaisen lihan nauttimisen "terveyserot" myös kasvissyöntiin, vaikka kasvissyömisen perusteina harvoin on (yksin) ruoan terveellisyys. Sekaravinnon saa koostettua erittäin terveelliseksi, mutta ei kuitenkaan eettiseksi ja ekologiseksi, vaikka valitsisikin pääosin luomua. Siinä se vissi ero onkin: eettisyys ja ekologisuus. Emme halua syödä eläimiä, koska tehotuotanto-olosuhteet ovat karmaisevat ja täysin järjenvastaiset. Emme halua syödä lihaa, koska se lisää kasvihuonepäästöjä merkittävästi ja on ilmastonmuutoksen kannalta paljon merkittävämmässä roolissa kuin vaikka autolla ajaminen. Ja ei, emme halua ummistaa näiltä faktoilta silmiämme, vaikka suurin osa muista ihmisistä niin tekeekin joko tietämättömyyttään tai jostakin muusta syystä. Ja ei, emme ole myöskään halukkaita potemaan syyllisyyttä muiden valintojen puolesta, joten sinä lihansyöjä siellä, tee omat valintasi ja kanna niistä vastuusi. Me kannamme vastuun vain oman perheemme valinnoista, joten selittelyitä ei tarvita. Emmekä liioin halua syyllistää tai käännyttää ketään. Avointa keskustelua eri valinnoista toki voi käydä, kunhan ei tarvitse mennä puolustuslinjoille/vastakkainasetteluun. Ja jos joku kokee kasvissyömisen lähipiiristämme kovin hankalana, ei siinä mitään, tuodaan tofut kyläpaikkaan messissä! Olemma lapsen maitoallergiankin kohdalla raijanneet mukanamme erinäisiä soijamaitotölkkejä, joten ei se ole sen kummempi juttu. 



Minulla on tänään syntymäpäivä. Sain rakkaalta rikostoveriltani, armaalta mieheltäni, lahjaksi Tuija Ruuskan "Aurinkomaa - koko perheen kasvikeittokirja" -kirjan. Ihastuttava kansi ja vielä ihastuttavampi kuvitus sisäsivuilla, puhumattakaan kirjan sisällöstä noin muuten. Tämä kirja lienee tuttu kelle tahansa kasvissyöjälle, mutta noviisikasvissyöjäperheessä vielä tuntematon kaveri. Kertavilauksella vaikuttaa siis vallan kattavalta paketilta ja sopii nimenomaan aloittelevaan kasvissyöntiin opaskirjaksi. Kirjassa kerrotaan laajasti terveellisestä kasvissyömisestä ja opetetaan lukija koostamaan ateriat siten, että tarvittavat ravintoaineet on taattu uudessakin ruokavaliossa. Kirjassa esitellään tärkeimpiä raaka-aineita ja se soveltuu perheen tarpeisiin vauvasta vaariin. Tulee tehokäyttöön ja suureen tarpeeseen tämä.

Ja niin, kesällä me muuten grillataan varmaan ainakin jerk seitania.


Alun sarjakuva on Aino Sutisen. Selvyyden vuoksi: kuvaa oman perheemme asennetta ennen kasvisruokavalioon siirtymistä.

Bloglovin

Löydät minut myös täältä:


Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

maanantai 13. toukokuuta 2013

Vanhaa Hollywoodia

Ystäväni E pyysi minulta juhlakampausta- ja meikkausta, jonka sitten sain väsäille viime lauantaina. E on siitä(kin) hauska tyyppi, että noudattaa allekirjoittaneen tavoin "mitä enemmän, sen parempi" -mottoa, joten ei tarvinnut säästellä meikissä. Kun E kertoi pukunsa olevan kultapitsillä päällystetty, nousi mieleeni kuva Hollywoodin vanhasta glamourista. Päädyimme nyt paljon punaisella matollakin nähtyyn toispuoleiseen kampaustyyliin yhdistettynä prominenttiin silmämeikkiin. Helppo keissi E:n kanssa, sillä hänen silmänsä ovat oikeat meikkaajan unelmat: suuri luomialue, joka hieman "pullottaa" ulospäin = luomivärin levittäminen on helppoa ja kaikin puolin ihanaa. Meikin rakentamisesta saa kiksejä myös siitä, että ei tarvitse hulluna varoa värien kanssa, vaikka toki pidän myös perinteisen kauneusmeikin tekemisestä. Se on nimittäin kovin haasteellista ehostaa niin, ettei oikein ole varsinaisesti meikattu, mutta silti lookin pitäisi olla selkeästi kohennettu. Enivei, tässä "päässä" ei kyse ollut siitä, vaan meikkiä sai rakennella värien ympärille. Kuva ei nyt kerro totuutta, kuten ei kai koskaan meikkien kohdalla (ellei ole todella pro valokuvaaja, which I'm not). Koko silmämeikki näyttää kuvassa harmillisen yksiulotteiselta ja tylsältä, vaikka se ei sitä kyllä ollut.



Käytin silmämeikkiin:

- Too Facedin pohjustusvoidetta
- Urban Decayn Naked -paletin Half Bakedia, Goshin pinkkiä kultaan shiftaavaa irtoluomiväriä ja varjostuksiin UD:n Smogia. Lisäsin pikkuisen IsaDoran mattamustaa korostamaan varjostusta. Myös alaluomella on Smogia ja mustaa.
- Lisäksi Too Facedin mustaa rajauskynää. Yläluomella rajauksena nestemäinen BodyShopin eyeliner.

Kasvomeikissä muuten:

- Kulmissa Lumenen Harmaanruskea kulmaväri ja väritöntä kulmakarvageeliä samalta valmistajalta. - Kasvoilla MACin E:n omaa meikkivoidetta (sävyä en tsekannut), poskia muotoilemassa MUFE:n Smog ja poskilla MUFE:n ihana pinkki Diana. Korostusvärinä UD:n Virgin.
- Huulilla Natural Code:n vadelmainen pinkki Raspberry Pink (13).

Kampauksen pääideahan näkyy tuossa yllä olevassa kuvassa, mutta tässä muutama lisää, niin saatte idean kokonaisuudesta.


torstai 9. toukokuuta 2013

Soijasuikaletta ja kasviksia kookoskermassa

Helppoa, arkista, yksinkertaista, hyvää, nopeaa ja terveellistä. Näin just, tätä perheellinen kaipaa!


MITÄ TARVITSET:

Kastikkeeseen:
2-3dl soijasuikaleita
4 tl kasvisliemijauhetta (suosittelen Reformin luomukasvisliemijauhetta)
oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä silputtuna
1 punasipuli isohkoina palasina
2 porkkanaa ohuina siivuina
200g parsakaalin kukintoja pieninä osina
1 tlk ananaspaloja + liemi
cashewpähkinää
1 tlk kookoskermaa
mustapippuria
1,5 tl punaista currytahnaa (lasten versiossa tämä määrä riittää, aikuisten versioon laittaisin ehkä tuplat)
1 rkl makeaa chilikastiketta (aikuisten versioon voi lorotella enemmänkin)

Lisäkkeeksi:
riisiä (meillä oli täysjyvää, mutta tietysti jasmiini sopisi paremmin teemaan)

TEE NÄIN:

1) Laita soijasuikaleet kiehumaan kasvisliemikuutiolla/jauheella maustettuun veteen. Anna porista n. 10 minuuttia.
2) Kuullota sipulisilput öljyssä, lisää joukkoon porkkanasiivut ja keitetyt soijasuikaleet. Paistele väriä pintaan.
3) Lisää joukkoon cashewpähkinät ja anna paahtua hetken.
4) Mausta currytahnalla ja kääntele hyvin soijasuikaleisiin sekä kasviksiin.
5) Lisää kookoskerma ja chilikastike.
6) Kaada mukaan purkillinen ananasta liemineen sekä parsakaali. Anna kiehua hiljalleen n. 10 minuuttia.
7) Pippuroi ja tarkista maku. Lisää suolaa ja mausteita tarpeen mukaan.
8) Tarjoile riisin kanssa.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Valmistujaismeikki ja -kampaus ystävälle

Matkasimme lauantaina Tampereelle valmistujaisjuhliin. Olin luvannut ystävälleni osaksi valmistujaislahjaa tehdä juhlapalveluksena valmistujaismeikin ja -kampauksen. Kyseessä on siis samainen henkilö, jolle väsäsin taannoin ekolahjan


Meikin sain taiteilla ihan omine neuvoineni. Luotto oli siis kova, kun ei sadellut tiukkoja ohjeita! No, ennemmin kyse on siitä, että olemme tunteneet vuodesta 1986, joten 27 vuodessa ehtii jo tutustua toisen tyyliin aika hyvin. 

Meikissä käytettyä:

- Meikkipohjana kahta eri ystävän omaa meikkivoidetta. Toinen ainakin oli Natural Coden, mutta toista en kuollakseni muista. Olin toki niin törppö, etten kirjoitellut näitä ylös... Meikkibloggaajan aloittelijan mokia!
- Peiteainekin oli ystävän oma ja olikin muuten huomattavan hyvä sellainen. Muistaakseni ehkä Elizabeth Ardenin, ystävä korjatkoon kommenttiboksiin totuuden.
- Silmissä pohjustuksena Too Facedin Shadow Insurance Lemon Dropia.
- Liikkuvalla luomella Urban Decayn Naked-paletista Half Baked, varjostuksissa Buck ja silmän sisänurkassa sekä kulmaluulla Virgin.
- Varjostukset MUFEn Smogilla.
- Poskipuna ystävän oma, IsaDoran jokin ihanainen pinkki (ja ei, en ottanut tätäkään ylös).
- Huulikiilto pinkkinen, ystävän oma sekin.
- Kulmissa Lumenen Harmaanruskeaa kulmakynää.


Kampauksessa pohjana käytin got2b Guardian Angel -muotoilusuihketta. Tuotteethan lupaavat mainoksissaan ties sun mitä lämpösuojaa ja lottovoittoa, mutta kampaajilta olen kuullut, ettei sellaista tuotetta ole olemassakaan, joka kuumuudelta todellisuudessa suojaisi. Muotoilusuihke kyllä auttaa kiharaa pysymään ojossa, joten siksipä sitä alle suihkautin. Kampaajien mukaan kiharoista tulee yhtä hyvät ilman mitään tuotetta, mutta tottumuksesta toimin nyt tällä tavoin.

Kiharat on tehty Remingtonin Pearl Wandilla, joka varmasti on (blogeista) tuttu kapistus jo monelle. Netti on pullollaan hyviä kiharrusohjeita, joten en lähde tässä sen enempää opastamaan kiharoiden tekoon, kun sen on jo niin moni minua ennen tehnyt hyvin ja selkeästi. Ystävä epäili suuresti kiharoiden kestävyyttä, sillä hänellä on paksu tukka, jossa yksittäinen hius on lasimaisen suora ja ohut. Sellaisiin hiuksiin kiharaa onkin vaikea saada pysymään perinteisillä menetelmillä, mutta Pearl Wand ei petä koskaan! Niinpä ystävänkin hiuksiin taiotut kikkurat pysyivät hienosti koko juhlan ajan napakoina ja kauniina. Tyveen ripottelin yhtä lailla got2b:n hiuspuuteria. Se on melko edullinen ja mielestäni mukavasti tekstuuria antava tyvituote. Sivuilta tukka on kieritetty taakse ja kiinnitetty pinnein kiharoiden alle piiloon. Helppo, nopea ja suloisen naisellinen kampaus mielestäni!

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Juhlalettikampaus ja -meikki hääjuhlaan

Tämän juhlakampauksen ja -meikin tein jo aiemmin keväällä, mutta halusin laittaa sen tänne esille. Toiveena tällä nuorella naisella oli melko luonnollinen look, joten meikissä painotettiin kullanvivahteisia ja maanläheisiä ruskeita kauneusmeikkisävyjä. Kampauksen suhteen toiveena oli, ettei se olisi kovin suureksi tupeerattu, mutta lettiä saisi olla. Tällaiseen lopputulokseen päädyin.



Meikissä pyrittiin tasoittamaan ja heleyttämään iho kuulaaksi. 

- Meikkivoiteena muistaakseni Cliniquen superbalanced (sävynä Ivory2)
- Peitevärinä Maybelline FIT ME (sävyssä 10) silmänalusilla ja nenänpielissä.
- Lisäksi korostettiin poskiluuta varjostuksilla. Varjostuksiin käytän aina MUFEn Smog-väristä luomiväriä. Se on ehdottomasti paras siihen hommaan. 
- Poskien omenoilla myös MUFEn luomiväriä sävyssä Ruby.
- Poskiluun päällä valoa tuomassa Urban Decayn Naked-paletista sävyä Virgin.

Silmämeikissä käytin todennäköisesti seuraavia tuotteita:

- Pohjustuksena Too Facedin Shadow Insurance Lemon Dropia.
- Luomille Naked-paletin sävyjä Half Baked, Buck ja Virgin. Lisäksi koko luomella värejä "pohjustamassa" todennäköisesti Cliniquen Beige Shimmer. Varjostukset pidettiin maltillisina ja tehtykin siis tuolla Baked-sävyllä, joka on kaunis mattainen hieman punaiseen taittava ruskea. 
- Kulmat on meikattu Lumenen kulmakynällä sävyllä Harmaanruskea. 
- Rajaus pehmeällä ruskealla kajalilla. Joku L´Orèalin aika vanha tuote taisi olla. Sävy on lämmin tummanruskea.
- Huulipuna oli Diorin ja asiakkaan oma. En enää valitettavasti muista sävyä.


Kampauksessa yhdistyvät klassisuus ja naisellisuus. Kampaus pidettiin päältä melko siistinä ja matalana, ja muhkeus säästettiin niskanutturaan. Jujuna tässä päänsivuilta lähtevät ranskalaiset letit, jotka lopulta kiertyvät nutturaa halamaan.

Quorn-pihvit dijonkermassa ja paahdettua myskikurpitsaa



Dijon-sinappi on yksi suosikkimausteistani. Tässä eräs helppo resepti, jossa Dijon-ihanuus pääsee ansaitsemalleen paikalle, maustemaailman pääosaan. Paahdetun myskikurpitsan hento makeus luo tämän herkullisen happaman kastikkeen kanssa oivan makuparin!

Quorn on muuten perheessämme vielä toistaiseksi melko vähän käytetty tuote, mutta muutaman kokeilun jälkeen voin kyllä suositella tätä Euroopassa jo tutuksi tullutta, mutta Suomessa vielä suhteellisen tuntematonta lihankorviketta. Maku on mieto, kanamainen ja rakenne muistuttaa lihaa huomattavan paljon. Tuote on myös kuitupitoinen ja vähärasvainen, kuten soijasta valmistetut vastaavat tuotteetkin ovat. Tietysti soija-allergisille Quornin saapuminen markkinoille on iloinen uutinen, mutta kyllä se meitä muitakin kasvissyöjiä ilahduttaa monikäyttöisyydellään ja erilaisella, hyvällä maullaan. Lisätietoa Quornista saat tämän linkin takaa.

Btw, määrät ohjeessa on heitetty arvion mukaan. En ole koskaan tätä ruokaa tehdessäni nimittäin mitannut aineksia, joten tässä nyt jokin "hatusta" -versio. Kannattaa maistella ja tuunata tarpeen mukaan. Kastikkeen maun tulisi olla sinappisen hapan, mutta silti snadisti makea.

MITÄ TARVITSET:

Quorn-pihvit dijonkermassa:
1 pss Quorn-pihvejä (löytyy pakasteesta K-kaupoista)
vettä
kasvisliemikuutio
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
2,5 dl soija/kaurakermaa (suosittelen Nordicin kaurakermaa sen miedon hyvän maun takia)
3-4 tl Dijon-sinappia
2-3 tl hunajaa
1 rkl sitruunamehua (tuore tietysti parempaa, taisin itse tosin käyttää pullosta)
suolaa
mustapippuria

Paahdettu myskikurpitsa:
1 n. 1kg myskikurpitsa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
(hunajaa)

TEE NÄIN:

1) Kuori ja paloittele myskikurpitsa melko pieniksi paloiksi. Asettele leivinpaperin päälle pellille ja mausta öljyllä, suolalla ja pippurilla. Kurpitsapalat kannattaa käännellä reilusti käsin mausteessa, jotta se levittyy tasaisesti paloille. Lisäsin ohjeeseen tuon hunajan, vaikka en sitä nyt tässä versiossa käyttänytkään. Uskoisin kuitenkin sen korostavan myskikurpitsan makua vielä asteen paremmaksi.
2) Paahda kurpitsoja uunissa n. 25 min +200 asteessa. Laske lopuksi höökää +175 asteeseen ja anna olla vielä 10 min uunissa.
3) Valmista kasvisliemi (n. 1-2 l riittää). Keitä Quorn-pihvejä n. 10-12 min kasvisliemessä.
4) Kuullota sipulisilppu oliiviöljyssä. Lisää joukkoon kerma.
5) Mausta Dijon-sinapilla, hunajalla ja sitruunamehulla. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan. Maistele ja lisää esim. sitruunamehua tarvittaessa.
6) Ota kypsäksi keitetyt Quorn-pihvit kasvisliemestä ja paista pannulla oliiviöljyssä kullanruskeaksi. Lisää kastikkeen joukkoon ja anna hautua miedolla lämmöllä niin kauan, että myskikurpitsat ovat ihanan pehmeitä ja paahtuneita.
7) Nauti raikkaan salaatin kanssa.

perjantai 3. toukokuuta 2013

Ekolahja valmistuvalle


Tavaranpaljousähky. Voisin surutta heittää kodistamme n. 1/3 tavaroista pois/kierrätykseen. Kolmihenkinen pikkulapsiperhe kahdella kissalla herkästi uppoaa kaman ja täyhkän mereen, eikä loppua näy. "Kaappi kerrallaan kuntoon" -projekti on valitettavasti ollut muutaman kuukauden jäissä. Taisin traumatisoida itseni taannoin joutumalla poistamaan vaatekaapistani neljä (!!) jätesäkillistä vanhoja vaatteita UFFin laatikkoon. Mukana oli muutamia otoksia muun muassa vuodelta 1998. Kertoo olennaisen. Projekti jatkukoon taas pian.

Kama-ahdinko joka tapauksessa vaivaa niin paljon, ettei tee mieli antaa muillekaan kertakäytettävää ja pian poisheitettävää tavaraa. On mukavampi lahjoa jollakin sellaisella, josta tulee hyvä mieli, mutta jota ei tarvitse tunkea kohtapian kaapin perukoille. Huomenna on hyvän ystävän kandijuhlat, jonne valmistin lahjakorttiperiaatteella ekolahjan. Ystäväni rakastaa niin kauniita peltipurkkeja kuin  norsujakin. Tässä yksi idea pienentää omaa hiilijalanjälkeään.

MITÄ TARVITSET:

- peltipurkki (ostin uutena Espan Enkeleistä, mutta tämänkin olisi voinut tuunata jostakin vanhasta purkista tai ostaa kirpparilta käytettynä)
- jämäaskarteluvälineitä
- mielikuvitusta

TEIN NÄIN:

Askartelin vanhaksi jääneestä norsujonokoristeesta, jämäkartongista ja koristepaperista onnittelukortin.


Norsuja piisasi, joten pari niistä käytin lahjakortteina, jotka piilotin purkin sisälle.


Lisäksi leikkasin kauniista paperista pari lahjakorttia lisää purkkiin piilotettavaksi norsujen kavereiksi. Sinne sitten asettuivat sulaan sopuun.



Lahjakorttien sisällöstä sen verran, että tosiaan, kuten blogin bannerissakin mainitaan, olen kotikutoinen kampaaja/meikkaaja, joka tarjoaa palveluksiaan lähipiirille (tarkoittaen lähinnä ystäviä ja heidän ystäviään jne.). Olen oppinut taitoni harjoittelemalla monien vuosien saatossa. Toki näin nettiaikana on tullut luettua ei pelkästään yhtä tai kahta meikkiblogia ja seurattua hiustenmuotoiluvideoita Youtubesta. Suurin osa kuitenkin on tullut opittua tekemällä. Joskus näitä kauneuskeikkoja sattuu useampi samaan sumaan, toisinaan on pitkiäkin taukoja. Nyt taas tulevana viikonloppuna on tulossa yksi kampaus- ja meikkaussetti sekä parit hiustenleikkuut. Laitan näistäkin kuvia ja juttuja tänne, jahka ehdin. Asia kerrallaan, sano.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vappuinen menu

Hih hei, vappupiknik aloittaa meitsillä kesäkauden! Tämäkään vuosi ei tehnyt poikkeusta, etenkään kun myös sää suosi ulkona syöjää tänä vuonna silviissiin hyvin, että siitä on saanut lukea niin kymmenittäin someviestejä kuin lehtiotsikoitakin. Ah, autuutta!

Tämän vuoden menussa oli tarjolla tofu-maapähkinäpullia, quinoa-belugalinssisalaattia ja appelsiinisuklaamuffinsseja (mulle ne on aina muffinsseja, eikä muffineita). Juomana aina yhtä ihanaa luomucavaa Pares Baltaa.


Sitten ohjeiden kimppuun. Olkaatte hyvät! Btw, ohjeista riittää n. 4-6 henkilölle.

Tofu-maapähkinäpullat


Tofu-maapähkinäpullia ja quinoa-belugalinssisalaattia

MITÄ TARVITSET:

2 pkt maustamatonta (luomu)tofua (käytin Alpron)
1,5 dl maapähkinälevitettä (sokeritonta!)
reipas 1 rkl Ketjap Manisia (makea soijakastike)
1 dl korppujauhoja
sipulijauhetta
valkosipulijauhetta
grillausmaustetta
mustapippuria
oliiviöljyä
(suolaa)

TEE NÄIN:

1) Laita kaikki ainekset kulhoon ja vaivaa käsin hyvin. Tarkista maku.
2) Muotoile taikinasta palleroisia ja paista paistinpannulla keskilämmöllä runsaassa oliiviöljyssä kullanruskeiksi.

Quinoa-belugalinssisalaatti

MITÄ TARVITSET:

1 dl (luomu)belugalinssejä
2 dl (luomu)quinoaa
suolaa
½ kesäkurpitsaa raastettuna
1 punasipuli
valkosipulijauhetta / 1 valkosipulinkynsi
0,5 tl cayennepippuria
mustapippuria
tuoretta minttua

TEE NÄIN:

1) Huuhtele belugalinssit hyvin. Keitä suolatussa vedessä kypsiksi (n. 20-25 min).
2) Huuhtele quinoa ja keitä suolatussa vedessä kypsäksi. Paketissa sanotaan, että 10 minuuttia riittää, mutta itse olen todennut, että quinoa vaatii oikeasti tupla-ajan.
3) Pilko punasipuli ja kuullota oliiviöljyssä. Lisää pannulle valkosipuli ja kesäkurpitsaraaste. Anna kypsyä löysäksi.
4) Lisää pannulle kypsät linssit ja quinoat.
5) Mausta. Minttu kannattaa saksia lasissa pieneksi silpuksi.

Appelsiinisuklaamuffinssit (10 isoa)




MITÄ TARVITSET:

Taikina:
4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
3 dl soija/kauramaitoa
75g sulatettua margariinia
100g appelsiinituorejuustoa
1 dl tummasuklaarouhetta

Kuorrute:
150g tummaa suklaata
100g appelsiinituorejuustoa

TEE NÄIN:

1) Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää suklaarouhe joukkoon myös.
2) Sulata margariini. Sekoita keskenään margariinisula, soijamaito ja appelsiinituorejuusto.
3) Lisää nestemäiset ainekset taikinaan pikkuhiljaa sekoitellen.
4) Jaa taikina kymmeneen isoon muffinssivuokaan.
5) Paista 175 asteessa keskilämmöllä n. 20-25 min.
6) Anna muffinssien jäähtyä ennen kuorrutteen lisäämistä.
7) Sulata suklaa kattilassa. Ota pois liedeltä ja sekoita joukkoon tuorejuusto.
8) Levitä kuorrute muffinssien päälle. Koristele halutessasi vaikka nonparelleilla.